Vauhti päällä - Mitä ensimmäinen vuosi työelämässä opetti minulle?

2 Comments

Vauhti päällä - Mitä ensimmäinen vuosi työelämässä opetti minulle?

”PRRRRR-PRRRRR-PRRRRR”
Herätyskello soi 5.00. Nousen ylös sängystä.
Kaivan esiin kirjan. Luen 10 minuuttia kirjaa kuten aamurutiineihini kuuluu.
Tänään on jotenkin erilainen päivä kuin yleensä.
Olisi ehkä hyvä hetki poiketa perinteisistä aamurutiineistani?
Olo on hieman nostalginen ja samalla on kiitollinen fiilis.
On juhlan aika.
Tänään olen ollut yhden täyden vuoden työelämässä.
Nyt olen kai täysiverinen työläinen ja aikuinen?

Tänään oli minun kohdallani oiva hetki istua hetkeksi alas ja kirjata ylös kuluneen vuoden tapahtumia: Mitä ensimmäinen vuosi työelämässä on pitänyt sisällään? Missä olen onnistunut? Mitä olen oppinut? Ja mihin suuntaan aion jatkaa?

Tilannekatsaus vuoteen 2017 ja tulevaan vuoteen

Tuntuu, että vuonna 2017 minulla on ollut vauhti päällä. Asioita on tapahtunut nopealla tahdilla, minulla on ollut samanaikaisesti monta rautaa tulessa ja hommat ovat kasvaneet isommaksi kuin olisin itse uskonut vuosi sitten. Kaiken hullunmyllyn keskellä itsellä on kuitenkin ollut hyvin tasapainoinen ja seesteinen olo, kun elämän perusasiat ovat kunnossa. Vakaalta pohjalta on ollut helppoa ponnistaa.

Päivätyön aloitus Heltissä

Vuosi sitten helmikuussa aloitin työterveyspsykologityöni Heltissä. Heltissä uudistamme suomalaista työterveys- ja hyvinvointipalveluiden markkinaa tarjoamalla ammattitaitoista täsmätukea suomalaisten tietotyöläisten työ- ja terveyshaasteisiin ennaltaehkäisevällä otteella ja 2010-luvun menetelmillä.

Heltti on tarjonnut minulle fantastisen paikan kasvaa työterveyspsykologina ja olen saanut olla aitiopaikalla seuraamassa suomalaisen työelämän nykytilaa yksilöiden, johdon, HR:n ja työterveyden näkökulmasta. Pelkän oppijaroolin lisäksi minut on nuoresta iästäni huolimatta otettu vakavasti ja olen ”Heltin juniorina” saanut hyvin vastuuta muun muassa Heltin psykologityön koordinoinnin ja hyvinvointivalmennusten saralla.

Vuoden 2018 aikana on hienoa olla mukana Heltin kasvutarinassa, viedä Heltin digitaalisia palveluita täysin uudelle tasolle ja tarjota vielä tehokkaampia ja vaikuttavampia työkaluja suomalaisten tietotyöläisten avuksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Omasta näkökulmastani niin Heltin innovatiiviset palvelut, työntekijäkokemus kuin asiakaskokemuskin ovat niin uraauurtavia terveydenhoitoalalla, että voin ylpeänä suositella Helttiä niin työnantajana kuin terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden tarjoajanakin. Mikäli haluat kuulla lisää Heltin työterveys- ja hyvinvointipalveluista, niin ota ihmeessä rohkeasti yhteyttä ;)

Merkityksellisen työn teeman edistäminen jatkuu

Työn merkityksellisyys -teema on itselleni keskeinen osa omaa ammatillista identiteettiäni ja intohimoani ja sillä on oma roolinsa jo tällä hetkellä tekemisessäni ja varmasti tulevaisuudessa entistä isommin.

Palkkatyön ohella olen jo vuosien ajan pyrkinyt puhumaan merkityksellisen työn teemasta oman yritykseni Better Work Consultingin puitteissa. Tähän mennessä olen päässyt edistämään teemaa jo monella tavalla:

Olen toteuttanut aiheeseen liittyvän verkkokurssin B-B -markkinoille. Olen ollut mukana kirjoittamassa artikkelia työn merkityksellisyydestä "Merkityksen kokemus" -kirjaan. Olen päässyt puhumaan aiheesta mediassa, olen käynyt luennoimassa ministeriössä valtionhallinnolle. Olen tehnyt akateemista tutkimusta aiheesta ja sen pohjalta olen käynyt kouluttamassa ja luennoimassa aiheesta suomalaisia organisaatioita käsitellen aihetta niin yksilö-, tiimi-, organisaatio- kuin yhteiskuntatasollakin.

Paljon olen päässyt tekemään jo ensimmäisen työvuoteni aikana, mutta paljon on edessä päin vielä tehtävää. Olisi hienoa auttaa entistä laajemmin yksilöitä löytämään itselleen merkityksellistä työtä ja samalla auttaa johtajia johtamaan paremmin merkitystä ja missiota organisaatiossaan maksimaalisen yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Olisi hienoa lisätä suomalaisten päättäjien ja johtajien tietoisuutta merkityksellisyysteemasta ja sen vaikutuksista yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Olisi hienoa tehdä aktiivista vaikuttamistyötä teeman parissa, edistää tutkimusta ja levittää tietoutta aiheesta. Tästä syystä vuonna 2017 olemme perustaneet Meaningful Work Finland ry:n, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen merkityksellisestä työstä kiinnostuneet suomalaisen työelämän vaikuttajat ja lähteä edistämään neutraalilta pohjalta yhteistyöhengessä teeman vääjäämätöntä esiinmarssia. Yhdistyksen toiminta lähtee liikkeelle keväällä 2018. Ole ihmeessä yhteydessä minuun, mikäli haluat tavalla tai toisella osallistua merkityksellisen työn teeman edistämiseen.

Muut projektini

Näiden pääprojektieni ohessa olen viimeisen vuoden aikana ehtinyt olla mukana monissa muissa mielenkiintoisissa ja opettavaisissa projekteissa: Olen ollut käynnistämässä Suomen ensimmäistä Psykologian alan hackathonia PsyHackia. Olen saanut olla mukana Psykologit Yrittäjinä -konferenssin ydintiimissä sekä mukana järjestämässä Suomen suurinta nuorille pareille suunnatua parisuhdetapahtumaa. Erilaisten tapahtumien järjestäminen onkin ollut aina lähellä sydäntäni.

18055658_1185648784879120_8471962383808258827_o.jpg

Tämän lisäksi olen ollut vuoden 2017 aikana mukana Psykologipalvelu Poijussa edistämässä palveluiden myyntiä, markkinointia ja tuotteistamista, olen käynyt LUTES-yrittäjyyshautomossa coachaamassa ihmisiä yrittäjäidentiteetistä ja yrittäjyyden psykologiasta sekä ollut mukana starttaamassa Psykologiaa-sivustoa, jonka tarkoituksena on levittää psykologista tietoa ihmisten saataville helposti ymmärrettävässä muodossa.

Myös erilaisia järjestö- ja luottamustoimia olen pyrkinyt ottamaan vastaan niiden aihepiirien ympärillä, jotka minua kiinnostavat. Lähdin vuoden 2017 aikana mukaan Psykologiliiton yrittäjien edunvalvontaryhmään sekä Työ- ja organisaatiopsykologien yhdistyksen hallitukseen edistääkseni psykologiyrittäjyyttä sekä työ- ja organisaatiopsykologian asemaa suomalaisessa työelämässä.

Kun lukee läpi omaa listaa ensimmäisen työvuoden projekteista ja saavutuksista, voin rehellisesti sanoa olevani ylpeä ja samalla kiitollinen saamistani mahdollisuuksista. On outoa huomata, että nuorenakin tekijänä on annettavaa työelämässä ja voi oikeasti vaikuttavalla tavalla kontribuoida yksilöiden, organisaatioiden - ja toivottavasti myös jollain tavalla yhteiskuntaan.

Vastoinkäymisistä voimaa

Kaiken tekemisen ja menestyksen oheen toki mahtuu myös elämän varjopuolia.  Jokaisen kohdalla elämä tuo tullessaan erilaisia tilanteita ja asioita, joihin ei voi varautua, joita ei voi hallita ja joihin ei toivoisi päätyvänsä. Omalla kohdallani nämä tilanteet ovat viime vuoden aikana liittyneet muun muassa omaan terveydentilaani. Kesän aikana sain diagnoosin selkäsairaudesta, joka on ja pysyy mukanani nuoruudesta aina hamaan hautaan asti. Tämän lisäksi omaan ja lähipiirin elämään on liittynyt myös muunlaista kipuilua, johon sen enempää itsellä kuin muillakaan ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia - silloin elämältä on vain otettava nöyrästi vastaan se, mitä se tarjoaa. Mutta kaikesta huolimatta kokonaisarvio viimeisestä vuodesta on ehdottomasti plussan puolella ja tietyt vastoinkäymiset ovat auttaneet laittamaan elämän prioriteetteja oikeaan järjestykseen.

Mitä olen oppinut?

Vuosi 2017 on tarjonnut minulle monta arvokasta oppituntia ja oivalluksen hetkeä niin työelämän kuin henkilökohtaisenkin elämän puolella. Tässä muutamia asioita, joita olen oppinut ja oivaltanut ensimmäisen työvuoteni aikana:

Olen oppinut paljon rutiinien tärkeydestä. Olen oppinut, että aikaa on rajallisesti. Olen oppinut, että omasta terveydestään on tärkeää pitää huolta jatkuvasti. Olen oppinut, että oma parisuhde ja perhe ovat valtava voimavara, josta on hyvä huolehtia.

Olen oppinut hyvästä johtamisesta Heltin toimitusjohtaja Timo Lapin esimerkillistä johtamista seuraamalla. Olen oppinut yrittäjyydestä paljon omien kokemusteni ja haparointieni kautta. Olen oppinut, miten tehdään bisnestä. Olen oppinut, miten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan tukea. Olen oppinut ymmärtämään suomalaisten organisaatioiden tarpeita. Olen oppinut olemaan olkapää elämäntaakan alla musertuneille ihmisille.

Olen oppinut nauttimaan oman työni vaikuttavuuden näkemisestä. Olen oppinut, kuinka keskeneräisilläkin ideoilla voi saada paljon hyvää aikaiseksi. Olen oppinut, että nuorikin voi olla vaikuttaja. Olen oppinut, että itselleen tärkeistä asioista on uskallettava itse pitää ääntä. Olen oppinut, että on tärkeää unelmoida ja visoida suuria. Ja olen oppinut, että tärkeintä on lähteä konkreettisin askelin liikkeelle kohti unelmiaan.

Tätä kaikkea minulle on opettanut ensimmäinen vuoteni työelämässä. Uskon ja toivon, että seuraavat vuodet saavat olla yhtä opettavaisia ja toiminnantäyteisiä ja toivon, että saan olla mukana vaikuttamassa entistä tehokkaammin niihin asioihin, jotka koen omaksi kutsumuksekseni ja omaan elämääni merkitystä luoviksi asioiksi.

Merkityksellisyyttä sinunkin arkeesi.

lataus.png

Tekstin kirjoittaja on Jaakko Sahimaa. Hän on työyhteisökouluttaja ja Better Work Consultingin perustaja. Intohimona hänellä on auttaa ihmisiä mielekkään työn pariin ja olla tekemässä tulevaisuuden työelämästä entistä merkityksellisempää.

2 Comments

Työn merkityksellisyydessä on tutkitusti suuri myönteinen voima!

Comment

Työn merkityksellisyydessä on tutkitusti suuri myönteinen voima!

TYÖN MERKITYKSELLISYYDESSÄ ON TUTKITUSTI SUURI MYÖNTEINEN VOIMA!

HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti pääkirjoituksessaan ”Työn merkityksellisyydessä on suuri myönteinen voima” (HS 26.3.17) ansiokkaasti omien kokemustensa pohjalta siitä, kuinka työn merkityksellisyys, syvempään arvopohjaan perustuva työnteko ja merkityksen johtaminen näyttäytyvät journalistisessa työssä käytännön tasolla voimaannuttavina ja työntekijöitä sitouttavina tekijöinä. Niemi pukee pääkirjoituksessaan tyylikkäästi sanoiksi sen, minkä moni työtä tekevä, alasta riippumatta, kokee syvällä sisällään todeksi:

”Mitä nopeampia ja rajumpia muutoksia yhteiskunnassa tapahtuu, sitä tarpeellisempaa on puhua arjen keskellä työn merkityksellisyydestä ja työhön liittyvästä syvemmästä arvopohjasta”.

Tutkin itse työn merkityksellisyyden kokemusta Helsingin yliopistolle parhaillaan tekemässäni psykologian Pro Gradussa ja koulutan yritykseni kautta työyhteisöjä ja yksilöitä työn merkityksellisyyden kokemukseen ja merkityksen johtamiseen liittyen. Tältä pohjalta katsottuna päätoimittaja Niemen ajatukset työn merkityksellisyyden kokemuksen tärkeydestä tulevaisuuden työelämässä saavat aikaan hyvin vahvaa resonointia sekä omien mielipiteideni, mutta myös akateemisen tutkimuksen kanssa.

Niemen huoli nopeasti muuttuvasta työelämästä on aiheellinen ja herättää samalla kysymyksen merkityksen johtamisen tasosta suomalaisilla työpaikoilla: Tilastokeskuksen työolotutkimusten mukaan muutoksen tahti työpaikoilla on selvästi kiihtynyt 2000-luvulla, mutta vastaavasti muutoksista viestimisen määrä on vähentynyt. Tällaisissa hallitsemattomissa muutostilanteissa työntekijät usein jäävät henkisesti tyhjän päälle ja käsitys oman työn merkityksellisyydestä hämärtyy puutteellisesta muutosviestinnästä ja merkityksen johtamisesta johtuen.

Kokemus työn merkityksellisyydestä syntyy ihmisessä eri tasoilla:  Yksilötasolla työn merkityksellisyyden kokemuksen syntymiseen vaikuttavat keskeisesti ihmisen henkilökohtaiset arvot ja uskomukset sekä osaamisen ja persoonallisuuden yhteensopivuus työn kanssa. Sosiaalisella tasolla puolestaan työn merkityksellisyyden kokemus syntyy mielekkäistä rooleista ja ihmissuhteista työpaikalla sekä osallisuuden ja joukkoon kuulumisen tunteesta.

Keskeinen tapa, jolla työn merkityksellisyyden kokemusta voidaan työpaikoilla johtaa, on työnkuvien huolellinen suunnittelu (job design): riittävä autonomia, oman osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen, yhteenkuuluvuuden tunne, palautteen saaminen sekä oman työnsä näkeminen osana suurempaa kokonaisuutta ovat keskeisiä merkityksellisyyden kokemusta synnyttäviä tekijöitä. Edellä mainittujen tasojen lisäksi kysymys työn merkityksellisyydestä on myös eksistentiaalinen: ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve siihen, että oma työ olisi merkityksellistä myös hieman laajemmalla tasolla: vaikuttaisi positiivisesti yhteiskunnallisesti ja edistäisi ihmiskunnan yhteistä hyvää.

Merkityksellisen työn positiiviset vaikutukset - niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin ovat tieteellisesti todennettuja: yksilöiden työtyytyväisyys kasvaa, työteho ja työn laatu paranee ja työntekijöiden vaihtuvuus ja poissaolot vähenevät. Näistä syistä merkityksellisen työn huomioiminen on sekä yksilöiden että organisaatioiden kannalta elinehto.

On hienoa, että päätoimittaja Niemi nosti merkityksellisen työn teeman esille pääkirjoituksessaan Helsingin Sanomissa - keskustelu aiheesta jatkukoon. Mikäli merkityksellisen työn teema kiinnostaa, niin ilmoittaudu ihmeessä Pimp My Job - Merkitystä työhön verkkovalmennukseen (Koodilla betterwork saat nyt 10€ alennuksen) tai tutustu muihin palveluihimme.

 

Tekstin kirjoittaja on Jaakko Sahimaa. Hän on työyhteisökouluttaja ja Better Work Consultingin perustaja. Intohimona hänellä on auttaa ihmisiä mielekkään työn pariin ja olla tekemässä tulevaisuuden työelämästä entistä merkityksellisempää.

Comment

Miksi #merkitystyö on organisaation elinehto?

Comment

Miksi #merkitystyö on organisaation elinehto?

Miksi #merkitystyö on organisaation elinehto?

Edellisessä kirjoituksessani esittelin merkityksellisen työn JCT-teoriaa, jota pidetään pioneeriteoriana merkityksellisen työn tutkimuksessa. Kyseisen teorian mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä, vastuusta ja oman työn tuloksellisuudesta johtaa työntekijöiden sisäiseen työmotivaatioon, korkeampaan työtyytyväisyyteen ja parempaan työtehoon – siis tuloksiin, joista jokainen johtaja haaveilee omassa organisaatiossaan.

Tässä tekstissä esittelen muutaman keskeisen syyn, miksi merkitystyöhön panostaminen ei ole organisaatioille pelkästään hyvä vaihtoehto, vaan suoranainen elinehto:

Työntekijöiden sitouttaminen

Nykyajan työelämässä ajatus työnantajasta tunteettomana ja kylmänä työntekijöiden vapauden riistäjänä ei enää ole relevantti: Taylorismi ei yksinkertaisesti enää toimi ja pelkkä palkka ei motivoi! EVAn työelämäraportin (Alasoini, 2010) mukaan työelämä on muuttunut entistä subjektiivisemmaksi ja ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän omien tavoitteidensa saavuttaminen, työhyvinvointi ja työssä viihtyminen. Tästä syystä työvoimaa ja työntekijöitä ei ole varaa käsitellä enää massana, mikäli heidät haluaa saada sitoutumaan organisaatioonsa.

Työnantajan tulisi nykyajan työelämässä huomioida työntekijänsä entistä enemmän yksilöinä. Yksilöiden huomioiminen työelämässä tarkoittaa muun muassa yksilöllisten motivaatiotekijöiden ja työn merkityksellisyyden kokemuksen huomioimista työpaikan työtehtävien organisoinnissa (Job Design). Kohdatuksi ja kuunnelluksi tullut työntekijä sitoutuu työyhteisöönsä ja kokee oman toimintansa osana yhteisöä merkitykselliseksi ja tekee kaikkensa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Win-Win-Win -tilanne

Merkityksellisyys luo syvyyttä ja lisää luottamusta niin työntekijän ja työnantajan välille kuin asiakassuhteisiinkin: työelämässähän on kyse moneen suuntaan kulkevasta lisäarvon tuottamisen ketjuista, ja lisäarvosta tuskin pystytään puhua ilman, että puhutaan jostain merkittävästä ja merkityksellisestä. Merkityksellinen työ saakin aikaan työelämässä tavoiteltavan kaikki voittaa -tilanteen: Kun työntekijä saa tehdä itselleen merkityksellisiä työtehtäviä, voittajina ovat sekä yksilö, yritys että asiakas. Merkityksellisen työn vaikutukset ovat mitattavissa sekä taloudellisena hyötynä yritykselle, parantuneena elämänlaatuna työntekijälle että kokonaisvaltaisempana palveluna asiakkaalle.

Itseään ruokkiva kehä

Merkityksellisyyden kokemus työssä saa aikaiseksi positiivisen kehän, jossa mielekkäät työtehtävät synnyttävät työntekijässä kokemuksen merkityksellisestä työstä. Kokemus merkityksellisyydestä puolestaan lisää työntekijän työmotivaatiota ja työtehokkuutta. Lisääntynyt tehokkuus lisää työn merkityksellisyyttä kahdesta syystä: toisaalta työntekijä näkee oman työnsä tuloksellisuuden entistä paremmin ja toisaalta tehokas ja tuloksellinen työ johtaa positiiviseen urakehitykseen ja esimerkiksi organisaation sisällä etenemiseen entistä mielekkäämpiin työtehtäviin. Ja jokainen organisaatiohan on kiinnostunut työntekijöistä, joilla on potentiaalia, motivaatiota ja kyvykkyyttä kehittyä ja kantaa entistä suurempaa vastuuta organisaation tavoitteista ja tulevaisuudesta.

 Merkityksellisyyden kehä. Merkityksellisyyden kokemus johtaa parantuneeseen työtehoon ja lisääntyneeseen työmotivaatioon (Sahimaa, 2016).

Merkityksellisyyden kehä. Merkityksellisyyden kokemus johtaa parantuneeseen työtehoon ja lisääntyneeseen työmotivaatioon (Sahimaa, 2016).

Tämän tekstin luettuasi organisaatiollasi tai sinulla henkilökohtaisesti tuskin lienee enää hyvää syytä olla tutustumatta tarkemmin merkityksellisen työn tarjoamiin etuihin. Mikäli sinä tai organisaatiosi tarvitsee apua matkalla merkityksellisen työn lähteille, tutustu Better Workin palveluihin. Autamme sinua mielellämme kohti merkityksellisen työn löytymistä.

 

Tekstin kirjoittaja on Jaakko Sahimaa. Hän on työyhteisökouluttaja ja Better Work Consultingin perustaja. Intohimona hänellä on auttaa ihmisiä mielekkään työn pariin ja olla tekemässä tulevaisuuden työelämästä entistä parempaa.

Lähteet: Alasoini T., (2010). Mainettaan parempi työ -kymmenen väitettä työelämästä. Taloustieto Oy. Helsinki

Comment

5 tapaa tehdä työstä motivoivaa ja mielekästä

Comment

5 tapaa tehdä työstä motivoivaa ja mielekästä

Erilaisissa työhyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa nousee kerta toisensa jälkeen esille eräs tekijä, jonka on havaittu vaikuttavan vahvasti sekä työntekijöiden työtehokkuuteen että heidän kokemuksiinsa työnteon mielekkyydestä. Edellisten lisäksi kyseisen tekijän on havaittu olevan niin ikään yhteydessä parempaan työn laatuun, vähäiseen työpoissaolojen määrään sekä vähäiseen työvoiman vaihtuvuuteen työpaikalla.

Kyseinen tekijä on tutkimuksissa nimetty työn merkityksellisyyden kokemukseksi. Akateemisissa piireissä kiinnostus työn merkityksellisyyden kokemusta kohtaan on kasvanut jatkuvasti tutkimuksen lähdettyä liikkeelle 1970-luvulla. Samalla, kun työpsykologiset tutkimukset ovat yhä selkeämmin alleviivanneet positiivisia yhteyksiä työmotivaation ja tuottavuuden välillä, on työn merkityksellisyydestä kiinnostuttu tutkimuskentän lisäksi myös liike-elämän toimijoiden parissa.

Työn tuunaaminen ja työnkuvan muuttaminen merkitykselliseksi ja työntekijää motivoivaksi on sekä organisaation johtajien että työntekijöiden itsensä vastuulla. Johtajien vastuulla on, että ulkoiset puitteet työn tekemiseen ovat kunnossa, työtehtävät sopivasti mitoitettuja ja työyhteisö turvallinen ja hyvä paikka toimia. Työntekijöiden itsensä vastuulle jää henkilökohtaisen työmotivaation löytäminen omista työtehtävistään, esimerkiksi henkilökohtaisen tavoitteidenasettelun ja oman työskentelyrytmin optimoimisen kautta.

Kuinka työstä sitten tehdään merkityksellistä?

Tutkimusaiheen pioneeritutkimus 1970-luvulta antaa viisi yksinkertaista vinkkiä siihen, kuinka työstä voidaan tuunata mielekästä ja merkityksellistä. Näiden vinkkien avulla voit johtajana lisätä alaistesi työtyytyväisyyttä ja kokemusta työn merkityksellisyydestä:

1. Lisää autonomiaa

Tutkimusten mukaan vastuu työn tuloksista lisää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä ja sitä kautta lisää myös halukkuutta panostaa omiin työtehtäviinsä ja tehdä ne huolellisesti. Autonomian lisääminen siis parantaa työtehokkuutta, turha vahtiminen puolestaan ei!

2. Anna palautetta

Täsmällinen ja oikeaksi havaittu palaute on työntekijöille tärkeää, jotta he voivat olla varmoja oman työnsä laadusta ja tuloksellisuudesta. Johtajan asemassa velvollisuutesi on siis muistaa antaa positiivista ja negatiivista palauteta ja ennen kaikkea: puhua suoraan ja antaa palautetta, joka on täsmällistä, faktoihin perustuvaa ja tarjoaa uudenlaisia toimintaehdotuksia tehottomien toimintamallien tilalle.

3. Jaa alaisillesi tärkeitä työtehtäviä

Työntekijät haluavat, että heidän tekemänsä työtehtävät tuntuvat tavalla tai toisella tärkeiltä, tarpeellisilta ja jo itsessään merkityksellisiltä. Vastuullisten työtehtävien jakaminen alaisille lisää siis heidän kokemustaan heidän tärkeydestään ja tarpeellisuudestaan työpaikalla. Ja kukapa ei haluaisi kokea oloansa tarpeelliseksi työpaikallaan.

4. Jaa alaisillesi monipuolisia työtehtäviä

Työtehtävien monotonisuus johtaa työntekijöiden tylsistymiseen ja boreoutiin, mikä luonnollisesti vähentää työn merkityksellisyyden kokemusta. Tarpeeksi monipuoliset ja muuttuvat työtehtävät puolestaan luovat vaihtelua työntekoon ja lisäävät työntekijän motivoitumista työhön. Erilaiset työtehtäväkierrot ovat yksi tapa tehdä yksitoikkoisistakin työtehtävistä mielekkäämpiä.

5. Auta alaisiasi näkemään työ osana yrityksen missiota

Yksittäiset työtehtävät saattavat tuntua merkityksettömiltä, mikäli työntekijä ei ymmärrä toimiensa vaikutusta kokonaisuuteen. On hyvä varmistaa, että työntekijät ymmärtävät oman työpanoksensa vaikutuksen yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja mission toteutumiseen. Työntekijöiden osallistamisen, yhteisten tavoitteiden asettamisen ja työyhteisön sosiaalisen identiteetin eli ”me-hengen” luomisen kautta työntekijöiden on huomattavasti helpompi ymmärtää oman työn merkitys osana kokonaisuutta.

Näitä keinoja ja vinkkejä työstämällä uskon niin sinun henkilökohtaisesti kuin myös työyhteisösi pääsevän kohti motivoivampaa ja merkitysrikkaampaa työtä: Merkityksellisen työn löytäminen on paitsi mukavaa, myös pitkällä aikavälillä järkevää niin työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin kuin työyhteisösi talouden'ki'n kannalta.

Tekstin kirjoittaja on Jaakko Sahimaa. Hän on työyhteisökouluttaja ja Better Work Consultingin perustaja. Intohimona hänellä on auttaa ihmisiä mielekkään työn pariin ja olla tekemässä tulevaisuuden työelämästä entistä parempaa.

Comment