TYÖN MERKITYKSELLISYYDESSÄ ON TUTKITUSTI SUURI MYÖNTEINEN VOIMA!

HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti pääkirjoituksessaan ”Työn merkityksellisyydessä on suuri myönteinen voima” (HS 26.3.17) ansiokkaasti omien kokemustensa pohjalta siitä, kuinka työn merkityksellisyys, syvempään arvopohjaan perustuva työnteko ja merkityksen johtaminen näyttäytyvät journalistisessa työssä käytännön tasolla voimaannuttavina ja työntekijöitä sitouttavina tekijöinä. Niemi pukee pääkirjoituksessaan tyylikkäästi sanoiksi sen, minkä moni työtä tekevä, alasta riippumatta, kokee syvällä sisällään todeksi:

”Mitä nopeampia ja rajumpia muutoksia yhteiskunnassa tapahtuu, sitä tarpeellisempaa on puhua arjen keskellä työn merkityksellisyydestä ja työhön liittyvästä syvemmästä arvopohjasta”.

Tutkin itse työn merkityksellisyyden kokemusta Helsingin yliopistolle parhaillaan tekemässäni psykologian Pro Gradussa ja koulutan yritykseni kautta työyhteisöjä ja yksilöitä työn merkityksellisyyden kokemukseen ja merkityksen johtamiseen liittyen. Tältä pohjalta katsottuna päätoimittaja Niemen ajatukset työn merkityksellisyyden kokemuksen tärkeydestä tulevaisuuden työelämässä saavat aikaan hyvin vahvaa resonointia sekä omien mielipiteideni, mutta myös akateemisen tutkimuksen kanssa.

Niemen huoli nopeasti muuttuvasta työelämästä on aiheellinen ja herättää samalla kysymyksen merkityksen johtamisen tasosta suomalaisilla työpaikoilla: Tilastokeskuksen työolotutkimusten mukaan muutoksen tahti työpaikoilla on selvästi kiihtynyt 2000-luvulla, mutta vastaavasti muutoksista viestimisen määrä on vähentynyt. Tällaisissa hallitsemattomissa muutostilanteissa työntekijät usein jäävät henkisesti tyhjän päälle ja käsitys oman työn merkityksellisyydestä hämärtyy puutteellisesta muutosviestinnästä ja merkityksen johtamisesta johtuen.

Kokemus työn merkityksellisyydestä syntyy ihmisessä eri tasoilla:  Yksilötasolla työn merkityksellisyyden kokemuksen syntymiseen vaikuttavat keskeisesti ihmisen henkilökohtaiset arvot ja uskomukset sekä osaamisen ja persoonallisuuden yhteensopivuus työn kanssa. Sosiaalisella tasolla puolestaan työn merkityksellisyyden kokemus syntyy mielekkäistä rooleista ja ihmissuhteista työpaikalla sekä osallisuuden ja joukkoon kuulumisen tunteesta.

Keskeinen tapa, jolla työn merkityksellisyyden kokemusta voidaan työpaikoilla johtaa, on työnkuvien huolellinen suunnittelu (job design): riittävä autonomia, oman osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen, yhteenkuuluvuuden tunne, palautteen saaminen sekä oman työnsä näkeminen osana suurempaa kokonaisuutta ovat keskeisiä merkityksellisyyden kokemusta synnyttäviä tekijöitä. Edellä mainittujen tasojen lisäksi kysymys työn merkityksellisyydestä on myös eksistentiaalinen: ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve siihen, että oma työ olisi merkityksellistä myös hieman laajemmalla tasolla: vaikuttaisi positiivisesti yhteiskunnallisesti ja edistäisi ihmiskunnan yhteistä hyvää.

Merkityksellisen työn positiiviset vaikutukset - niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin ovat tieteellisesti todennettuja: yksilöiden työtyytyväisyys kasvaa, työteho ja työn laatu paranee ja työntekijöiden vaihtuvuus ja poissaolot vähenevät. Näistä syistä merkityksellisen työn huomioiminen on sekä yksilöiden että organisaatioiden kannalta elinehto.

On hienoa, että päätoimittaja Niemi nosti merkityksellisen työn teeman esille pääkirjoituksessaan Helsingin Sanomissa - keskustelu aiheesta jatkukoon. Mikäli merkityksellisen työn teema kiinnostaa, niin ilmoittaudu ihmeessä Pimp My Job - Merkitystä työhön verkkovalmennukseen (Koodilla betterwork saat nyt 10€ alennuksen) tai tutustu muihin palveluihimme.

 

Tekstin kirjoittaja on Jaakko Sahimaa. Hän on työyhteisökouluttaja ja Better Work Consultingin perustaja. Intohimona hänellä on auttaa ihmisiä mielekkään työn pariin ja olla tekemässä tulevaisuuden työelämästä entistä merkityksellisempää.

Comment